"No, child, it is not true. Your father did not steal it, but took it openly, because he was stronger and better than these Italians. And heroes have done the same in all ages. And when the Italians were strong and their neighbours weak, they did so most of all. But now come; we must look after the linen that is bleaching on the green." "Are you sorry, Hope, that you came to earth?" asked Faith, tenderly. "Hildebrand olkoon karajakreivimme!" Aber ehe er sie beruhren konnte, schnellte sie wie eine Schlange empor und richtete sich hoch auf: �Es war eine Schwache,� sagte sie, �die jetzt vorbei: � leb wohl!� Wankend erreichte sie die Thur und fiel drau?en bewu?tlos in Aspas Arme. Tapaaminen oli niin arvaamaton, ettei poislahtemista voinut ajatellakaan. Neitonen seisoi kuin maahan juurtuneena ylimmalla portaalla. Totilan taytyi tyytya tahan vastaukseen, mutta han oli varma sodan syttymisesta. Kenties senkin vuoksi, etta han sita toivoi. [pg 259] Kallistratos loi katensa yhteen. "Usko minua, en teita vihaa. Ne, joita inhoan, ovat teidan samoin kuin meidankin vaarallisimmat viholliset � bysanttilaiset." TOINEN LUKU. "About forty-five." "Never, never shall that happen! But----" Siella oli ylpeita aatelissukuja, baltit monine sukuhaaroineen, johtajinaan herttuat Thulun, Ibba ja Pitza, rikkauksistaan kuulut volsungit, joiden johtajina olivat veljekset, Tuscian herttua Guntaris ja Astan kreivi Arahad, seka monet muut, jotka loistavien esi-isiensa vuoksi olivat melkein amalien vertaiset ja jotka mustasukkaisen huolellisesti vartioivat asemaansa valtaistuimen aaressa. Laskevan auringon sateet hyvailivat hehkuvan punaisina korkealla olevaa huonetta, valoivat tyton valkeaan, poimulliseen pukuun ja jalopiirteisiin kasvoihin purppurahohdetta ja leikkivat hanen kiiltavan mustassa tukassaan, joka oli kammattu kaunismuotoisilta ohimoilta korvien taakse. �Bruder! was sinnest du?� rief Arahad, �was hast du vor?� � �Ich habe vor, das Haus der Wolsungen an Edelmut nicht beschamen zu lassen. Edle Geburt, Arahad, heischt edle That!